Kotikolo

Tuli mieleeni, kun tuossä yhdessä aikaisemmassa postauksessa kerroin takaverannan muutoksesta.. 2013 kevät-talvella olin töistä pakkolomalla 3kk ajan ja tein kotona pientä pintaremonttia sisällä sillä aikaa. Minun ja avomieheni nykyinen koti oli ennen mummoni ja ukkoni talviasuntona. Me muutettiin avomiehen kanssa tähän 2011 kesällä, kun ukko ja mummo rakenti kesäasunnostaan talviasuttavan ja jäivät sitten pesimään sinne. Tämä "pikkumökki" oli silloin melko pimeä, kauttaaltaan puunvärisen sisustan peitossa ja kaikki sanoivatkin tätä sellaiseksi "rotan koloksi". :D 

Halusin kodista enemmän omannäköisemme, otin pensselin kauniiseen käteen ja aloin hommiin!

Keittiö: 

Keittiön ja olohuoneen välitila:

Olohuone:

Eteinen:

Ja vielä viime jouluna Tapaninpäivänä saatiin avomiehen kanssa ajatukseksi (tai siis minä sain... ja mieskin joutui töihin :D ), että saunan eteinen/pukuhuone on myös saatava vihdoin ja viimein valmiiksi! :D Sitä alettiin illalla työstämään, ja oli seuraavana iltana valmis! :)

Vielä se on kuvien jälkeen sen verran muuttunut, että ensimmäisen (ennen-kuvan) kuvakulmasta katsottuna tuohon vasemmalle, mitä kuvassa ei näy.. Tuli uusi pesukone ja Ikean musta korkea hyllykkö pesuaineille ja vaatteille. Laitan siitä kuvaa jossain vaiheessa, kunhan tuo huone on siinä kunnossa siivouksen jälkeen taas, että kehtaa julkaista ;)

Pantterihuoltoa ja aurinkoa

Mun on pitänyt monta kertaa, oikeestaan joka kerta, ottaa kuva kynsistä ennenkuin aloitan huollon. Tuo kasvuraja on joka kerta aina niin järkyttävä! :D Mulla kasvaa omat kynnet ihan älyttömän nopeesti. Huoltoväli nyt 5vkoa, mutta ovat kestäneet usein kauemminkin. Nyt oon kyllästynyt (taas) tuohon koristeluun ja olisi aika jo tehdä huoltoa. Hyvin ne kynnet kestää mukana arjen askareissa, töissä, kalassa, ponien kanssa nujutessa, salilla ja treeneissä.. Missä vaan. Enkä edes juurikaan niitä muista milloinkaan varoa. :) Välillä mua ihmetyttää, että miten ihmiset saa kyntensä menemään edes rikki.. Mulla se ei onnistu edes tarkoituksella :D

Laitoin ison satsin geelejä ja muuta oheistarviketta taas tilaukseen Cesarshopista. Kaikki taas vähän loppu. Kunhan paketti saapuu niin pääsee taas huoltamaan :)

Uunituoreena:

Leimauksiin käytetty Konadin leimauslaattaa M57.

 

5vkon jälkeen:

Onhan ne aika karmeet, mutta kaikki on kiinni, ei ilmautumista, ja timanttejakin vielä jäljellä! :D

Kynnet palveli koko kesäloman ja muutaman viikon sen jälkeenkin. Mökkeillessäkin onnistui puun halkomiset, marjastus ja kaikki muu möyriminen. Ainut mikä sai osumaa, oli herkkä nahkani... Tuossa viimeviikolla se päivettyi vielä hieman lisää, joten kuvista poiketen se on vielä vähän tummempi ja punaisempi :D Rakastan kesää, mutta silti on myös ihanaa kun illat pimenee ja saa poltella kynttilöitä. <3

Vielä loppukevennykseksi muutama kuva sirkusponi-Pantterista ja taustajoukoista :D

Viime viikolla Pantteri alkoi jostain syystä karkailemaan (ilmeisesti paimenen akku oli tyhjenemässä :D ) ! Muutaman aamuna se löytyi aidan toiselta puolelta itsekseen hortoilemasta. Yhtenä päivänä naapuri soitteli, että varsa juoksee valtoimenaan pitkin tietä. Apua, mikä riiviö! Onneks ei käynyt kuinkaan ja varsa saatiin kiinni. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, kuitenkin saivat olla seuraavana päivänä sisällä.. (varmaan olivat oneissaan kun saivat olla.. Heh!  Ovat laiduntaneet nyt 24/7 kun on niin hyvää keliä, kohtahan nuo loppuu..)

  

  

 

Kesä meni kohisten...

Kieltämättä paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun taas viimeksi sanoin herättäväni blogin eloon ja aloittamaan taas aktiivisen kirjoittamisen. Josko se kuitenkin nyt onnistuisi ihan oikeesti. :D

Viime keväänä minulla oli yksi kantava shettistamma, ja kaksi shettisruunaa. Toinen ruunista lähti maailmalle (naapuriin) ilostuttamaan uusia ihmisiä.. koska minulla näitä alkoi olla jo vähän liikaa omaan elämäntilanteeseen nähden, kun tammakin oli vielä kantavana.

Ylemmässä isossa kuvassa tamma kantavana. Oikeanpuoleisessa alakuvassa Frodo, joka muutti naapuriin. Vasemmassa alakuvassa Santra-tamma ja Make-ruuna menossa ekaa kertaa maistamaan kesälaidunta toukokuussa.

Tamma-mamma edellisenä iltana ennen varsomista. Maha on jo tosi takana! :)

Elokuusta -14 tähän päivään saakka on ollut aktiivista liikkumista, terveellisten elämäntapojen (ja arvojen) varjelua ja harjoittelua, ponien kanssa touhuamista ym töiden lisäksi. Välillä tunnen itseni liian kiireiseksi, etten ehdi tehdä mitään. :D Sitten kuitenkin haalin taas kaikkia hommia ja tunnen olevani vedossa, kaikki menee lujaa ja korkealla, sitten taas mätkähdän suohon ja tuntuu että kaikki kaatuu päälle, en mä jaksa. Joku sieltä kuitenkin sitten taas nostaa, kun tarpeeksi kauan mietiskelee asioita. :)

  

  

Bataattiburgeri, prodeomenapiirakkaa sekä banaaniprodejäätelöä marjoilla ja prodepatukan paloilla!

Kerron projektistani paremmin omassa postauksessaan.. Paljon on kuitenkin tullut tehtyä terveellisiä ruokia viimeaikoina, ja niistäkin varmasti jatkossa tulee kuvia blogiin. Saatan myös julkaista jotain reseptivinkkejä tms. :) Salilla on vietetty aikaa enemmän kun laki sallii ja lenkilläkin välillä :)

                          

 

Meille tupsahti sijoitukseen ihana pieni pörröinen Bambi-chihuahua toukokuun lopulla. Bambi kuitenkin ehti olla meillä vain viikon, kun pieni jouduttiin viemään eläinlääkäriin, eikä tullut enää takaisin kotiin ;( Bambista ehti tulla viikossa meille todella rakas, ja pienen poismeno oli meille tosi kova paikka. Bambi vietiin lääkäriin 7.6. minun nimipäivänä ja pieni nukkui pois 8.6. minun syntymäpäivänä. Toivoin hartaasti illalla ja rukoilin, että olisin saaut maailman parhaan syntymäpäivälahjan ja pienen takaisin terveenä kotiin. Sainkin suojelusenkelin. Tarkkaan ei tiedetä mikä pienelle tuli, mutta lääkäri epäili Bambin saaneen jonkun pöpön ulkoa, mikä pisti mahan sekaisin (oksensi ja ripuloi ym..) eikä sitten selvinnyt siitä. Bambi oli niin pieni (600g). <3 Pikkukoira opetti meille viikon aikana kuitenkin paljon, ja pysyy sydämissämme ja muistoissamme aina. Tuolla hän pötköttää lelukavereiden kanssa takapihalla kuusen juurella ja nukkuu ikiunta. <3 Ikävä on suunnaton ja itku tulee välillä vieläkin iltaisin. 

 

Toukokuussa alkoi jännät ajat kun ponitamman laskettu aika läheni (1.6.). Monet yöt tuli valvottua varsakameraa vahtiessa. Onneksi apuna oli suuremmoiset varsavahdit, ilman heitä en olisi kyllä jaksaut millään. Varsavahdeissa jaettiin vähän valvontavuoroja, että tammanomistajatkin pääsivät välillä nukkumaan. Tuo oli kyllä korvaamaton apu. <3 

Varsinkin silloin sitä apua tarvittiin, kun varsa vihdoin 11.6. päätti syntyä. Pieni musta oripoika putkahti maailmaan 7:38 aamulla. Illalla tamman masu näytti ihan valmiilta, ja vahatipatkin ilmestyi nisien päihin edellisenä iltana. Varsominen sujui hyvin, vähän pääsin kätilöimään ja auttamaan. Jälkeisten kanssa sitten tulikin vähän ongelmia. Pari kunnaneläinlääkäriä kävi yrittämässä kohtuhuuhtelua kotona varsomisiltana, tuloksetta. Seuraavana aamuna lähdettiin Laukaan klinikalle, jossa jälkeiset saatiin irti, mutta melkoinen kaviokuumeriski tammalle siitä jäi kuitenkin (kun shettiksillä muutenkin) , ja monen viikon lääkekuuri sekä jalkojen kylmäystä. Sain onneksi viikon vapaata töistä, kävin ensimmäisenä yönä kahden tunnin välein kylmämässä tamman jalkoja ja seuraavan viikon muutaman tunnin välein joka päivä aamusta iltaan. Varsa ja tamma oli myös jatkuvassa kameravalvonnassa muutaman viikon. Onneksi kaikesta selvittiin säikähdyksellä, kaviokuumetta ei tullut, eikä muitakaan jälkikomplikaatioita. Varsakin on oikein terve ja eloisa. Nykyään vähän liiankin villi ja vallaton :D <3 Nimekseen oripoika sai Meadow Stream's Panther, ja Pantteriksi me häntä kutsumme. :)

  

   

Jalkojen kylmäystä ja pusuttelua....

Tässä tamma ja varsa menossa Laukaan klinikalle, ja toinen kuva klinikalta.

Kesäkuu meni haistellessa ponien tuoksua.. Heinäkuussa oltiin avomiehen kanssa lomalla ja tehtiin taas heiniä. Oli tosin niin kostea alkukesä, että heinätkin homehtu latoon. Kuulemma ihan yleinen ongelma ympäri Suomea. Heinä on ollut nyt vähän kortilla..

 

Lomalla käytiin avomiehen kanssa vaeltamassa Kilpisjärvellä Saana-tunturille. Mukava ja mieleenpainuva reissu. Ollaan käyty useamminkin samassa paikassa, ja Saanalla kerran aikaisemminkin.. Mutta nyt oli kuitenkin ehkä paras reissu ikinä! :) Yövytään joka kerta Arctic Polar Mutterissa. Mun mielestä ihan paras paikka noista Kilpisjärven yöpymispaikoista, missä oon ite käyny! :)

Heinäkuussa meidän loman alussaa myös kengittäjä kävi vierailulla. Makelle laitettiin kengät, että päästään enemmän harjoittelemaan ajojuttuja. Sandran kaviot piti vain vuolla ja tarkastaa, että kaviot on ok. Itse oon niitä nyt vuollut tähän asti. Kengittäjä käy vaan välillä kattomassa, että kaviot pysyy hyvinä ja vuoleminen on sujunut niinkun pitää. :) Pantteri pääsi samalla tutustumaan kengittäjään, kengitysvehkeisiin ja itse tapahtumaan. Hänen kavioihin ei tällä kertaa vielä koskettu. :)

  

 Elokuussa tehtiinkin uudet heinät pilaantuneiden tilalle. Hyvää heinää loppujenlopuks tulikin! Säät salli tälläkertaa pitkään ja hyvin. Aurinkoa riitti monena päivänä ja heinät vihdoin onnistui!

Elokuussa kesä onkin vasta oikeestaan kunnolla alkanut. Salitreenit on nyt jäänyt vähemmälle, kun on ollut niin hyvä mökkeilysää, että on ollu pakko ottaa siitä kaikki irti. Ei näitä kelejä kauan kestä! :) Ihana välillä rentoutua mökillä, olla vaan ja kalastella, neuloa, ottaa aurinkoa, saunoa, kuunnella luontoa ja olla perheen kanssa ilman telkkareita tai normaalin arjen rutiineita.. Kahvin keitto, ruuanlaitto, saunominen ym, kaikki on ilman sähköä niin paljon erilaisempaa ja jännempää! Ihanaa suorastaan! Ihana herätä aamulla viileällä säällä linnunlauluun ja kattella kun aurinko alkaa lämmittää ja uusi päivä alkaa. Oih!