Long time no see

On vähän kirjoittaminen jäänyt, mutta jos tuota taas palauttelisi tätäkin pikkuhiljaa maan kamaralle :)

Elämä on ollut ajoittain aika hektistä.. Tuo juuri yksvee täyttänyt pieni ja ihana taapero on pitänyt mamman kiireisenä. Ei sillä, että vauhti olisi yhtään hiljentynyt kun jalat sai alleen.. mutta voisi alkaa taas etsiä välistä aikaa myös itselleen, joten miksi ei sitten blogin parissa. :)

Toukokuussa vieteltiin M:n yksvee synttäreitä :) Juhlat sujui hienosti ja sankari jaksoi leikkiä ja temuta koko päivän. Illalla sammuikin sitten kyllä kun saunalyhty. Tarjottavat oli hyviä, vaikka itse sanonkin ;) ja riitti kaikille - jäi jopa vähän yli. Vieraita kävi n. 30.. sisältäen mummit ja ukit, kummit ja tädit, sekä muut lähimmät sukulaiset :)

Tarjottavina oli suklaariisimuro-herkkuja, suklaamuffineja, mansikkatäytekakku, smoothiekakku, hedelmävartaita, piirakat ja munavoi, broileri-pastasalaatti, savuporo rieskarullia ja savulohi rieskarullia. Sekä keksejä ja maissinaksuja.

Kakusta aina on itsellä hirveä stressi, joten sen tilasin valmiina koristeineen. Ja piirakat on valmiita pakastealtaasta. Muut tehty itse :)

Ja mitäs projektille kuuluu? 

No, vaihtelevaa. En oo ottanut mitään sen suurempaa stressiä painon putoomisesta, koska tuntuu ettei se nyt putoa tuosta yhtään mihinkään. En oo joka päivä käynyt vaa'alla, enkä oikeastaan edes nyt tiedä missä mennään :D Enkä ihan näin juhannuksen jälkeisenä maanantaina uskalla edes vielä käydä :D

6kg lähtee välillä kun jaksaa puputtaa salaattia ja broileria, mutta kun ottaa kylkeen aamupuuron ja jotain hiilaria, nousee taas samoihin lukemiin. Isäntä on heinäkuussa lomalla ja mulla on mahdollisuus irtautua, joten käyn tsekkauttaa kilpirauhasarvot. Onhan nuita oireitakin kyllä vähän ollut..

Välillä on kyllä herkuteltukin.. mutta suurimman osan aikaa syödään terveellisesti ilman keittiövaakaa. Mutta pitäisi se taas tuolta kaivaa esille kun löytyisi kunnon motivaatiobuusti. :)

Hankittiin pihalle erilaisia kesäpelejä ja - aktiviteetteja.. ja kotoa löytyy nyt pieni kotisali. Poika kun menee nukkumaan illalla, vetäydytään isännän kanssa kotisalille treenaamaan! Ja pihapelit on kivoja myös pojan kanssa, vaikka enemmälti hän vielä hengaa mukana ja möyrii nurmikolla :D Vieläkään ei oo oikein mahdollista ajella eestakasin isännän työpäivän jälkeen salille.. niin en ottanut salikorttia vielä takaisin käyttöön. Mutta viimeistään kun palaan töihin! Lupaan. ;)

Oon suunnitellut alustavasti olevani kotona sinne asti kun M on kolme, mutta saa nyt nähdä.. On niin paljon mietittäviä ja suunniteltavia asioita, että syksyllä katotaan asiaa uudestaan. Alkuun oli tarkoitus palata elokuussa sorvin ääreen.. mutta haluttaisiin poika pieneen päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle, enkä tällähetkellä tiedä onko se syksyllä mahdollista. Kivahan täällä kotona on pojan kanssa olla, ei siinä mitään. Meillä vaan ei ole M:n kanssa päivisin autoa käytössä kun isimies on Audilla töissä, ja joka paikkaan on niin pitkä matka.. :D Ei päivisin paljon kyläillä tai tehdä kauppareissuja.

Onneksi täällä lähellä on pari kk vanhempi M:n serkkutyttö, joka on myös oma kummityttöni! <3 Leikkiivät paljon joka viikko useampana päivänä, joskus jopa päivittäin. Ne on kyllä sellanen parivaljakko, ettäh <3 Saa M:kin ikäistään seuraa ja on leikkikaveri :)

Itellä oli synttärit tuossa alkukuusta ja sain muutaman lahjakortin. Äidin antamassa lahjakortissa oli myös kyyti shoppailupaikkaan ja M:n katsominen sen aikaa, että saan shoppailla itselleni vähän vaatteita. Tulee kyllä tarpeeseen!  :)

Ei meinaa vaatekaapista löytyä mitään istuvia vaatteita.. onhan tuota elopainoa vielä se 20kg (ja enemmänkin) liikaa mikä raskaudesta jäi. Olisin kyllä tyytyväinen, kun pääsisin takaisin niihin mittoihin, joissa olin ennen raskautta. En tällä hetkellä oikeestaan niinkään inhoa itseäni, niinkun aikaisemmin kun viimeksi painoin saman verran.. Olen ihan sovussa sen kanssa, että raskaana tuli syötyä mitä mieli teki, enkä heti raskauden jälkeenkään kovin terveellisesti syönyt. Liikkuminen jäi raskausaikana iskiaksen takia.. ja raskauden jälkeen en päässyt enkä ehtinyt kuin vaunulenkeille. Mutta kyllä sitä vaan vieläkin kaipaa sitä omaa vartaloa, jossa silloin aikaisemmin viihtyi. Kyllä omatunto välillä soimaa, että kun olisi vaan yrittänyt edes syödä jotenkuten terveellisesti, eikä nyt olisi ihan näin paljon tarvinnut massaa kerätä.. Mutta minkäpä sille enää voi. Vain tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Joskus jos meinataan hankkia M:lle pikkusisarus tai sisaruksia, niin täytyy kyllä muistaa, ettei sitä ruokaa tartte kaksinkäsin kiskoa, vaikka raskaana olisikin. Nykyään ei omaa peilikuvaa oikeastaan edes tunnista omakseen. Mutta turha se on märehtiä, asialle pitää vain alkaa tekemään jotain.. ;)

It's a burger.. :D

Nykyään ottaa suunnattomasti päähän kun ei löydä vaatteita, mikään ei istu eikä tunnu hyvältä päällä. Kaikki kiristää, tai sitten isommat koot löpöttää ja näyttää teltoilta.. Aikaisemmin oli helppo, kun jopa Prismasta löytyi ohikävellessä kiva takki tai paita, ja mahtui päälle ja näytti hyvältä. Siihen haluaisin ja yritänkin nyt pyrkiä :)  Oon saanut painon pysymään nyt jonkun aikaa noin 5kg alempana, kuin mitä se on tässä nyt ollut pahimmillaan, ja siitä on tarkoitus alkaa vaan vähentämään. Täytyy vaan löytyä ne oikeat keinot itselle.. tai sitten viimeisenä oljenkortena otettava taas pt käyttöön. Nyt kotihoidontuella ollessa vaan ei hirveästi ole ylimääräistä laittaa itseensä. Mutta jospa sitä jotain kehiteltäisiin :)

Kuulemisiin!