Imetys on loppunut ja on taas aika palata tiukkaan ruokavalioon ja treenien pariin. Ompa muuten ihana kirjoittaa taas pitkästä aikaa blogia! :) Vauva on alkanut nyt päivällä nukkumaan paremmin, joten toivotaan että tälle kirjoittamisellekin löytyisi aikaa jatkossa vähän paremmin! :) Tässä kuvia raskausajalta.
Raskausaika tuli kerättyä takasin n. 15kg, eli ihan urakalla. Synnytyslaitokselle ei jäänyt kun vauvan paino, ja imetysaikana sekin tuli takaisin. :D En ymmärrä miten on mahdollista, kun jotkut sanoo että sairaalaan jäi 18kg. Ja imetys vie loputkin, ellei enemmän. Siis what? Mulla ei :D Imetyskään ei vienyt yhtään kiloa. Epäreilua :D Mutta kaikesta huolimatta oon kyllä niin onnellinen, että tuolla pinnasängyssä tuhisee maailman söpöin poika. Oon tosi ylpeä itsestäni siinä mielessä, että oon tuollaisen pienen rakkauden tänne maailmaan saattanut, ja että kaikki on mennyt tähän asti hyvin. Kiloja tuli ja sillä selvä, nyt vaan alotetaan hommat, että päästään takasin kuntoon! :)
Ajatus oli, että olisin treenannut koko raskauden ajan niin pitkään kuin mahdollista.. Olisin halunnut olla sellanen "fitmama" :D No, niinhän minä kyllä oikeastaan teinkin (liikuin niin pitkään kuin mahdollista), mutta rv14 alkoi iskiaskivut olemaan niin pahat, että ei voinut oikein istua eikä kävellä, salitreeneistä puhumattakaan. Siihenhän se homma sitten tyssäsi. Välillä pystyi kävelemään max 100m postilaatikolle ja takaisin, mutta puolen kilometrin lenkki suuntaansa oli takaisin kävellessä ennemminkin matelua ja raahautumista. Minulla iski sähköiskuja oikeasta pakarasta kohti pohjetta ja varpaita, joskus saattoi lähteä koko jalka alta. Nukkuminen oli tuskaa, istuminen oli tuskaa. Mitenkäänpäin ei oikein ollut hyvä.
Kivut ajoi töistäkin sairaslomalle ja kotioloissa ei ollut sitten muuta tekemistä kun neulomista, tv:tä ja syömistä. Harmittaa suunnattomasti. Olin niin hyvässä kunnossa jo, voin fyysisesti ja psyykkisesti tosi hyvin.. Alkuun kävinkin treenaamassa, mutta sitten se vaan paukahti päälle. En tiedä johtuiko raskaudesta vai ihan sattumaa tuo iskiaskipu, sillä joskus ollut samaa aiemminkin.. Nyt se kesti paljon pidempään. 3kk olin sairaslomalla. Loppuraskautta kohden kivut lieveni ja pääsi taas onneksi lenkille, mutta salikortin laitoin kuivumaan hetkeksi. Töissä pystyin edelleen nostelemaan raskaitakin painoja ihan koko päivän entiseen malliin, mutta päivän päätteeksi kyllä tuntui jaloissa ja joka paikassa, että en sitten enää ajatellutkaan lähteä salille hillumaan. Levätäkin kun piti. Äitiysloman alkuun olin sitten töissä ja siinä huhtikuun lopussa jäin kotiin.Vauva syntyi toukokuun lopussa.
Vielä pari päivää ennen synnytystä kannettin miehen kanssa poneille vettä laitumelle farmarikävelynä ja tein muitakin hommia ihan surutta. Loppua kohden oli paljon helpompaa, mutta maha oli kyllä jo tosi iso ja liikkuminen oli taapertamista, kipuja ei ollut kun lantion liitoksissa :D
Nyt on taas salikortti hommattu ja homma voi jatkua. Terhin kanssa alkoi valmennus uudelleen nyt tässä syyskuun alussa, melkein samoista lukemista kuin mistä taannoin aloitettiin. Onnekseni kuitenkin on tainnut tulla taottua lihasta jonkun verran, sillä peilikuva ei ole lainkaan niin pahannäköinen kuin silloin, vaikka paino onkin lähes sama. Pahalta jokatapauksessa silti näyttää. Laitellaan kuvaa sitten vasta kun on vähän muutosta takasinpäin tapahtunut, niin ei keltään mee yöunet ;D Itse ehdin soveltaen pari viikkoa ruokavalion mukaan syödä, ja onnistuinkin pudottamaan jo pari kiloa. Nyt ollaan kuitenkin sen suhteen myös turvallisilla vesillä, että ei tarvitse itse miettiä. Noudattaa vaan ohjeita ja homma toimii! ;)
Ennen tuota itseäni niskasta kiinni ottamista tuossa elokuun aikana, olin vähän huono syömään. Saatoin huomata päivällä etten ollut ehtinyt syömään juurikaan mitään ja tankkasin sitten illalla kottikärryllisen. En yksinkertaisesti jaksanut edes tehdä mitään ruokaa. Söin leipää ja riisikakkuja.. Paljon siis hiilaria.. Herkkuja aika paljon (herkuttelu kuulemma auttaa maidonherumiseen.. :D Heh. ) Mahtuu varmaan yhden käden sormiin ne kerrat kun tuon 3kk aikana tein jotain oikeaa ruokaa. En vaan yksinkertaisesti ehtinyt enkä jaksanut..
Vauva on nyt 3,5kk ja eilen testattiin, miten äiti voi treenata vauvan kanssa kotona. Mauno nauroi äitille leikkimatolla samalla kun äiti ähersi tangon, kahvakuulan, käsipainojen ja jumppanauhan kanssa. Tosi kovan treenin saa kyllä kotioloissakin aikaiseksi, jos vaan haluaa! Molemmilla oli ainakin hauskaa :D Nyt on mammalla taka- ja etujalat niin kipeänä että hyvä kun vessaan kärsii kyykistyä. Perille siis meni! ;)
Meillä on vaan yksi auto ja isimies käy sillä töissä, joten päiväsaikaan meillä ei vauvan kanssa ole autoa käytettävissä. Hengaillaan siis kotona ja yritetään keksiä aktiviteettia. Yleensä vaunuillaan, tehdään kotihommat ja nyt sit taas treenaillaan ja tehdään foodpreppiä. Isimies aloitti Bull's All Outin, joten tehdään hänellekin ruuat valmiiksi. :) Isi käy salilla töiden jälkeen, mamma sillon kun pääsee isin töiden jälkeen, tai tekee kotitreenit vauvanhoidon ohessa. Joskus viikonloppuisin lauantaina me otetaan isimiehen kanssa sen verran omaa yhteistä aikaa n 2h, että päästään tekemään treenit yhdessä rauhassa :) Vauva on ollut nyt kaksi kertaa n 2h mummulla sen aikaa. Mukaan ei olla viitsitty vauvaa ottaa, että kaikilla säilyy treenirauha.. Nimittäin tuolla salilla jossa kydään, on kokoajan hirvittävä ruuhka. ;D
Tuossa yks ilta katselin TNT:stä entisiä mittoja, ja kyllä mä olen ollut pieni! Verrattuna siihen mitä mä olen nyt... Mutta jos mä olen pystynyt siihen kerran, niin pystyn kyllä toistekin, ja vielä huikeemmin! ;) Mukavaa treeniviikonloppua! Me koitetaan nyt kans taas lauantaina päästä salille yhdessä. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti