En ole kirjoittanut blogia aikoihin, johtunee siitä, että elämäni on niin hektistä. Ja siitä johtuen myös, pään sisäinen paine on kasvanut niin suureksi, että nyt on taas aika purkaa nuita tulvivia patoutumia kirjoittamalla blogia.
Olen huomannut toistuvasti sortuvani siihen, että kirjoitan sosiaaliseen mediaan asioita, joita ei ehkä ihan kenelle tahansa kertoisi kasvotusten. Myöskään kovin moni ihminen tuskin haluaisi näitä asioita kuulla tai minua kuunnella, ellei lukisi asiasta sosiaalisesta mediasta. Miettiessäni tuota, monesti aloitin kirjoittamaan blogikirjoitusta, mutta en koskaan saanut sitä lähetettyä. Usein myös kirjoitan sosiaaliseen mediaan hirveä pitkän lurituksen ja valituksen, jonka jälkeen painan "peru" -nappia. Yleensä jo pelkästään joidenkin asioiden kirjoittaminen ja sanoiksi pukeminen on niin terapeuttista, ettei siihen muuta tarvita. Ajattelin kuitenkin, että alan taas bloggaamaan, mutta julkaisen mieluiten täällä kaikkea mukavaa. En kuitenkaan pysty lupaamaan, että aina kovin positiivisella linjalla pysytään. ;)
Viimeaikojen tapahtumiin kiteytyy eräs lontoolainen lausahdus
"Don't dream your life, live your dream".
Edellä mainittu kirjoitus löytyy myös peilistäni. Joka kerta kun katson itseäni peilistä, tuo teksti muistuttaa minua siitä, miksi jaksan aamulla herätä, vaikka se ei juuri silloin aamulla klo 4:00 niin hehkeältä tuntuisikaan.
Jos joskus jotain pitäisi iholle tatuoida, tatuoisin tuon tekstin. Siihen liittyy niin paljon kaikkea, ja luultavasti se on myös avain minun tulevaisuuteen. Se mitä vielä tulee tapahtumaan, on tuon tekstin ansiota ;)
No, oliko tarpeeksi salaperäistä ja syvällistä? ;D
Jatketaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti